|
|||||||||||
|
Sisältö« Takaisin edelliselle sivulle 27.2.2013 Asuinhuoneistojen sisäilmaongelmat ja toimintamalli niiden hoitamiseksiTerveydensuojelulain (763/1994) mukaan asunnon ja muun sisätilan ilman tulee puhtaudeltaan olla sellaista, ettei siitä aiheudu tilassa oleskeleville terveyshaittaa. Myöskään muut asunnon laatuun vaikuttavat tekijät eivät saa aiheuttaa terveyshaittaa. Näitä ovat lämpötila, kosteus, melu, ilmanvaihto, mikrobit, valo ja säteily. Ensisijaisesti haittojen selvittäminen ja poistaminen kuuluu asunnon tai kiinteistön omistajalle. Asukkailla on velvollisuus tiedottaa havaitsemistaan vioista, vaurioista ja muista asumista haittaavista olosuhteista asunnon tai kiinteistön omistajalle. Kerros- ja rivitalojen osalta käytännön asioista vastaa isännöitsijä. On tärkeää huomata, että asukas voi vaikuttaa asuinolosuhteisiin noudattamalla annettuja ohjeita esimerkiksi huolehtimalla ilmanvaihtoventtiilien, lattiakaivojen ja vesilukkojen puhdistuksesta. Toimiva ilmavaihto ja riittävä siivoaminen edesauttavat hyvää sisäilman laatua. Myös ylätasoille kertyvä pöly voi aiheuttaa sisäilmaongelmia. Asuinhuoneiston suositeltava sisälämpötila on 20 - 22 °C. Asiakkaan otettua yhteyden terveystarkastajaan, asiaa selvitetään ensin asiakasta haastattelemalla. Jos terveyshaitan esiintyminen on mahdollista, eikä haitta tule poistetuksi ilman tarkastusta, tekee terveystarkastaja asuinhuoneistoon tarkastuksen. Asuinhuoneistojen tarkastuksissa sisäilman laatua ja rakenteiden kuntoa arvioidaan aistinvaraisesti ja erilaisilla mittareilla suoritettavilla mittauksilla. Asuinhuoneistojen tarkastuksiin liittyvät alustavat mittaukset ovat maksuttomia. Maksuttomia tutkimuksia ovat mm. huoneilman lämpötilamittaukset, pintalämpötilamittaukset, huoneilman suhteellinen kosteus (RH), rakennekosteusmittaukset, hiilidioksidi-mittaukset (CO2-mittaukset), häkämittaukset (CO-mittaukset), ilmanvaihtomittaukset ja sisämelumittaukset. Asuinhuoneiston tarkastuksessa kiinnitetään erityistä huomiota sisäilman laatuun, ilmanvaihdon riittävyyteen sekä rakenteissa näkyviin vaurioihin. Terveystarkastaja tekee asuinhuoneiston tarkastuksia myös ARA:n terveyshaittaperusteisen korjausavustuksen hakemista varten. Asuinhuoneistojen tarkastuksissa on syytä varautua muutamien viikkojen jonotusaikaan. Ennen tarkastuskäyntiä terveystarkastaja on yhteydessä asunnon omistajaan tai isännöitsijään, joille annetaan mahdollisuus ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin terveyshaittaa aiheuttavien vikojen tai vaurioiden korjaamiseksi. Asunnon omistajalla ja isännöitsijällä on myös mahdollisuus osallistua asunnontarkastukseen. Terveyshaitan poistamiseksi tehtävien toimenpiteiden valinta jää haitasta vastuussa olevan tehtäväksi. Toimenpiteiden tulee olla kuitenkin sellaisia, että terveyshaitta saadaan poistetuksi. Turun Ympäristöterveydenhuolto ei enää tee resurssipulan johdosta tarkempia sisäilman laboratoriotutkimuksia edellyttäviä maksullisia tutkimuksia, kuten huoneilman mikrobi-itiötutkimuksia (hometutkimuksia), rakenteista otettavia materiaali- ja sivelynäytteitä, huoneilman radonpitoisuustutkimuksia, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tutkimuksia (TVOC-tutkimuksia) sekä ammoniakki- ja formaldehyditutkimuksia. Tarkempia sisäilman laboratoriotutkimuksia Turussa tekee Turun Yliopiston aerobiologian laitos, jolla on terveydensuojelulain 49 a §.n mukainen Eviran hyväksyntä viranomaisille tarkoitetuksi asumisterveystutkimuksia tekeväksi laboratorioksi. Lisätietoja asuinhuoneistojen tarkastuksista (sisäilmatutkimuksista) antavat:
Lisätietoja Asumisterveysohje Sivua viimeksi päivitetty 27.2.2013 10:27 ja sivu on julkaistu 10.3.2005 10:37 |
||||||||||
LisätoiminnotVerkkopalvelun opaste | Sivukartta | Palaute ja asiointi | Tulosta sivu | Media | Tekstiversio |
|||||||||||
