18.6.2009

Silmäys Turun historiaan

12 YYA-sopimuksesta Euroopan unioniin

Neuvostoliiton kanssa solmittu YYA-sopimus toi itäisestä naapurista valtiovieraita myös Turkuun. Kuva: TMM.

Presidentti Urho Kekkonen vieraili myös Turun linnassa. Kuva linnan vihkiäistilaisuudesta v. 1961. Kuva: TMM.

Sodan jälkeisinä vuosina Suomea hallittiin kolmen puolueen, sosiaalidemokraattien, maalaisliiton ja Suomen kansan demokraattisen liiton yhteistyöllä. Poliittiseksi linjanvetäjäksi nousi oikeistolaisen kokoomuspuolueen veteraani Juho Kusti Paasikivi, joka valittiin presidentiksi Mannerheimin jälkeen v. 1946. Hän ajoi vaikeassa tilanteessa uutta poliittista linjaa suhteessa Neuvostoliittoon. Hän oli valmis hyväksymään Neuvostoliiton ehdottaman ja v. 1948 solmitun ystävyys- yhteistyö- ja avunantosopimuksen, joka sääteli Suomen suhteita itäiseen naapuriin aina Neuvostoliiton lakkaamiseen saakka. Myöhemmin ulkopoliittinen suuntaus sai nimen "Paasikiven linja".

Vakaan poliittisen kehityksen ja taloudellisen nousun saavuttaminen kesti vuosia. Työmarkkinoilla esiintyi levottomuuksia sekä palkkapoliittisista syistä että vasemmistopuolueiden sisäisten välienselvittelyjen vuoksi. Kansallista itsetuntoa kohotettiin erityisesti Helsingin olympialaisilla 1952. Kansainvälistä arvostusta ja liikkumavapautta lisäsivät maan liittyminen Pohjoismaiden neuvostoon ja Yhdistyneisiin kansakuntiin 1955.

Urho Kaleva Kekkonen valittiin Suomen presidentiksi 1956. Hän jatkoi Paasikiven luomalla ulkopoliittisella linjalla, vaikkakin Neuvostoliittoa jouduttiin myötäilemään ajoittain niin, että syntyi suomalaisille epämieluisa käsite "suomettuminen". Kekkosen ajasta ei puuttunut yhteiskunnallisia tai poliittisia kriisejä. Hänen presidenttikautensa alkoi yleislakolla. 

Pahimpiin kuului ns. noottikriisi v. 1961, kun Neuvostoliitto vaati YYA-sopimuksen mukaisia konsultaatioita. Kekkosen presidenttikauden huipentuma oli Euroopan ja suurvaltojen johtajien kokoontuminen Helsinkiin v. 1975 allekirjoittamaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöasiakirjan.

Taloudellinen kasvu on ollut öljykriisin aiheuttamaa 1970-luvun puolivälin notkahdusta lukuun ottamatta nopeaa 1990-luvun alkuun saakka. Merkittävin nousukausi sattui 1980-luvun alkuun, jolloin bruttokansantuote henkeä kohti ohitti Saksan ja Englannin ja läheni Tanskaa ja Ruotsia. Kasvun keskeisenä selityksenä oli tuottoisa Neuvostoliiton kauppa. Se kohosi parhaimmillaan neljännekseen ulkomaankaupan arvosta. Suomi liittyi Euroopan vapaakauppaliiton ulkojäseneksi 1961 ja myöhemmin täysjäseneksi.

Urho Kekkonen joutui luopumaan tehtävistään syksyllä 1981. Pääministerinä toiminut Mauno Koivisto valittiin ensimmäisenä vasemmistolaisena presidentiksi v. 1982. Hän kiinnitti erityistä huomiota talouspolitiikkaan ja parlamentarismin vahvistamiseen. Neuvostoliiton romahtaminen 1990-luvun alussa aloitti turvallisuus- ja talouspoliittisesta linjasta uuden keskustelun, joka johti liittymiseen Euroopan unioniin vuoden 1995 alussa edellisenä vuonna presidentiksi valitun Martti Ahtisaaren johdolla.

Turun kaupunkia halkovan Aurajoen ranta-alueet on julistettu kansallismaisemaksi. Kuva: Turun kaupunki.	Turku on kehittynyt itsenäisyyden aikana vilkkaaksi kauppa- ja matkailukaupungiksi. Kuva: Turun kaupunki.