11.6.2012

Väitöstutkimukset terveysalan opetustyön tukena

Yllä: Riitta-Liisa Lakanmaa (vas.) ja Leena Walta

Suomalaisessa terveydenhuollossa otetaan vuosittain neljä miljoonaa röntgenkuvaa.Turvallisen säteilyn käytön lisäksi tärkeää on potilaan ja röntgenhoitajan kohtaaminen, ja sen seurauksena potilaan positiivinen kokemus kuvantamistilanteesta. Tehohoitotyö puolestaan on hoitotyön vaativa erikoisala, joka edellyttää sairaanhoitajilta erityistietoja, -taitoja, kokemusta sekä asennetta. 

Näitä aiheita tutkivat Turun AMK:n Terveysalan yliopettaja Leena Walta ja lehtori Riitta-Liisa Lakanmaa. Yhdessä he toteavat hoitotieteen alaan kuuluneiden väitöstutkimustensa tulosten asettavan haasteita opetustyölle, mutta samalla myös antaneen aineksia niiden ratkaisemiseen.

Myös potilaan kokemus opetuksen keskiössä

- Yliopettajan tehtävään kuuluu opetuksen kehittäminen. Olen koko tutkimustyön ajan voinut hyödyntää aiempien tutkimusten ja omien tutkimustulosteni herättämiä ajatuksia paitsi omassa opetuksessa myös opetussuunnitelmien kehitystyössä, kertoo radiografian ja sädehoidon koulutusohjelman yliopettaja Leena Walta.

Kuvantamismenetelmien kehitys on mahdollistanut entistä sujuvamman työkulun sekä nopeammat potilasvirrat. Väitöskirjatutkimuksen tulosten perusteella inhimilliselle ja turvalliselle kuvantamistilanteelle oli varattu aikaa yleisimmin alle kymmenen minuuttia. 

- Turvallinen säteilyn käyttö on välttämätön, mutta ei riittävä ehto kuvantamistilanteen onnistumiselle. Kuvantamistekniikan oppiminen on vaativaa, ja nopeat kohtaamiset usein hyvinkin sairaiden asiakkaiden tai potilaiden kanssa koetaan myös kuormittavina. Pidänkin tärkeänä röntgenhoitajaopiskelijoiden kiinnostusta vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa  ja sen tukemista heti opiskelun alusta alkaen, painottaa Leena Walta.

 -Väitöskirjatutkimukseeni osallistui lähes 600 suomalaisissa yliopistosairaaloissa työskentelevää röntgenhoitajaa; heidän ajatuksistaan saan paljon tukea opiskelijoiden tukemiseen sekä teoriaopinnoissa että harjoittelussa, lisää yliopettaja Walta. 

Pätevyyteen ei riitä vain tieto ja taito

- tarvitaan myös oikeaa asennetta ja kokemusta. Tehohoitotyö vaatii myös sopivaa luonnetta sairaanhoitajalta, kuvailee Riitta-Liisa Lakanmaa. Hän kehitti itsearviointiin perustuvan mittarin valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden tehohoitotyön pätevyyden mittaamiseen. Väitöskirjatutkimuksessa käytettiin myös tehohoitotyön kansainvälistä biologis-fysiologista tietotestiä. Tutkimus osoitti, että opetuksella on vielä haasteita, mutta samalla kehitettiin myös menetelmiä.

- Sairaanhoitajaopiskelijat arvioivat asenteensa tehohoitotyöhön erinomaiseksi, mikä on tietenkin hyvä pohja opetuksessa. Tietojen ja taitojen osalta on kuitenkin vielä haasteita. Aionkin tehohoitotyön opetuksessa vahvistaa enemmän myös biologis-fysiologisen tietoperustaa, kertoo lehtori Lakanmaa.

- Tutkimuksen mukaisia pätevyysalueita voidaan hyödyntää sairaanhoitajien koulutuksessa laajemminkin, mm. opetussuunnitelmatyössä. Aion käyttää kehittämääni itsearviointimittaria  myös harjoittelun ohjauksessa, suunnittelee lehtori Lakanmaa.

Jaettu asiantuntijuus opiskelijoiden hyödyksi

Leena Walta ja Riitta-Liisa Lakanmaa kuvaavat innostuneina ajatuksiaan Terveysala-tulosalueen kehittämispäivänä Kavalton tilan pihamaalla. Molempien väitöskirjatutkimuksista löytyy yhteisenä painotuksena oikean asenteen ja hoitajan persoonan merkitys hyvälle hoitotyölle. Ne ovat kantavia voimia hoitotyössä ja sen opetuksessa. - Opetuksen kehittämistyössä voimme yhteistyössä oppia lisää, vaikka opiskelijat valmistuvatkin eri ammatteihin; röntgenhoitajiksi tai sairaanhoitajiksi, toteavat tuoreet terveystieteen tohtorit.

Teksti ja kuvat: Sirkku Koivuniemi